Mummon ajoilta

Olen ammoin perinyt mummoltani 2 vanerirasiaa ja yhden laukun.

Pienempi rasioista tuli joskus maalattua harmaaksi.

Halusin vanhan pinnan takaisin ja saman tyyliseksi muiden kanssa.

Maalinpoiston ja ohuen himmeän lakan jälkeen näyttää oikeanlaiselta.

Siellä se nyt on kaapin päällä, säilyspaikkana kaltaistensa joukossa.

Ison rasian lakka kiiltää, laukun ei, en tiedä alkuperäisestä pinnasta.

Matkalaukkuun olen joskus uusinut nahkahihnat ja kahvan.

Molempiin rasioihinkin kuuluisi nahkahihnat, aika on ne hapertanut.

Voisin tehdä uudet, jos sopivasti patinoituneita vöitä kirpparilta löytyy...

Roikka

Lisää tunnelmavaloa olohuoneeseen.

Jokohan riittäis, olkkarissa on 2 kattovaloa ja 5 pikku valaisinta.

Olen hinkunut jo monta vuotta vanhaa rupuista roikkalamppua.

Meinasin jo hylätä ajatuksen, kun niitä näkyy jokaisen sisutuksessa.

Mutta kun se nyt vaan sopii noiden vanhojen autoromujen kaveriksi.

Tallissa kun nykyisinkin pyörii aina roikka jaloissa, joskin modernimpi.

Jostakin romukasasta tuon sitten kesällä pelastin.

Purin vanhat sähköt pois ja pesin muutamaan kertaan.

Johdotin uusiksi ja pyyhkäisin sormella vähän punaistakin maalia.

Kynttilälamppu kantoineen ja katkaisijallisine johtoineen,

asettui näppärästi aikaisempien sähköosien paikalle.

Siinä se nyt roikkuu olohuoneen ennen niin pimeässä päädyssä.
Nukku-Mattikin pääsi laatikon uumenista kuorma-auton rattiin.

Varoen tuunattu

Edellisen postauksen lampuista on yksi jo varoen uusittu.

Pesin ja hankasin vuosien pölyt ja liat pois.
Vasaralla hiukan oioin isompia lommoja. Johdot laitoin uudet.

Minni Hiiren ruuvasin katkaisijan reikää peittämään.

Naarmut ja kolhut saavat olla, sopivat juuri meidän olkkariin.

Siinä Minni tanssahtelee olohuoneen ikkunalla.

Olohuone on saamassa muitakin pikku muutoksia.

Jos ensi viikolla saisin sille mallille, että tohtisin kuvia jakaa...

Kierrättävä kaveri

Sain ystävältäni usemman laatikollisen tuunausmateriaalia.

Tässä muutama aarre, jotka ekana ovat pääsemässä työstöön.

Puisia juttuja, lautasta, kulhoa, kynttilänjalkoja.

Maalinpoistoa jo aloiteltu, tiedä koska jotain valmistuu...

Pari resua valaisinta.

Voi kunpa tuon mustan saisi pelastettua ja lommot oiottua, visio olisi.

Ruskeasta ehkä tyttärelle lamppu, kunhan löytyisi turkoosia maalia.

Koskakohan ehdin siivota kangasvarastojani, saisin kaverille vaihtareita.

Tähdellisten lyhtyjen puu

Pihamaalla puuhastelua lyhtyjen parissa.

 Kaverin kirpparilta eilen ostettu peltinen tähtilyhty.

Sijoituspaikka jo valmiiksi suunniteltu.

Tallista sopivan paksua jenkatankoa pätkä ja rälläkkä.

Olipas mun pikku kätösiin hankala katkaisija, tovin sain ihmetellä.

Kannetaan tikkaat liiteristä ja killutaan niillä porailemassa.

Sitten jenkatankoa sovittellen ja lopulta tähteä siihen.

Kierretanko yltää tähden ylimmän sakaran kulmaan.

Päähän kiersin nyloc mutterin, pääsee tähti vapaammin pyörimään.

Puussa on kirppareilta kerättyjä peltitähtiä, tähden muotoisilla reiillä.

Puussa on kirppareilta kerättyjä peltilyhtyjä, tähden muotoisilla reiillä.

Puussa on nyt myös latvatähti, tähden muotoisilla reiillä.

Oksat on vähän lyhennettyjä heinäharavan piikkejä.

Puun olen tehnyt kauan sitten ja joskus saattanut blogissakin vilahtaa.

Rahalipas

Esitelläänpä yksi vanha tekele, joka sai tänään uuden värin.

Tämän kassalippaan olen tehnyt yli kymmenen vuotta sitten.

Se on ollut käytössäni niin myyjäisissä ja kirpputoreillakin.

Eilen lipas oli vielä hailakan oranssi, oli aika päivittää väri.

Lukoksi tuohon käy, melkein mikä riippulukko vaan.

Ruuvipuristimilla lippaan saa pöytään kiinni, vaikeammin vietävä.

Eipä tosin ole tullut juuri lukkoa tai puristimia käytettyä.

Hioin vanhat petsit ja lakat pois, vedin mustan puuvahan pintaan.

Kahvana on joku vanha keittiökaapin kahva, 

muut helat olen kai aikanaan vartavasten ostanut.

Tein näitä lippaita silloin kolme, tyttärille omat, erilaisella sisustalla.

Tässä sisäpuoli säilytys ja lajittelu ratkaisuineen.

On osoittautunut vuosien saatossa erittäin toimivaksi.

Kolikot omassa lokerossaan, jonka pohja on korotettu

ja setelit koon mukaisissa koloissaan järjestyksessä.

Taaimmassa kolossa on yleensä muistivihko, 

ei mulle niin isoja rahoja kerry, että sinne asti riittäisi.

Pärjäilemisiin...

Muutamia kirppislöytöjä vaihteeksi.

Löydän melko harvoin vaatteita kirpparilta.

Liikaa kai kokoa, rinnanympärystä, nuukuutta, vaatimuksia, jne.

Usein etsinkin vain kovia materiaaleja tuunauksiin 

ja vaatteiden kattominen jää kiinnostamattomana väliin tyystin.

Nyt kuitenkin löytyi musta, lämmin, karvavuorinen miestentakki.

Onko tuo nyt sitten maihinnousutakki, sen tyyppinen ainakin.

Juuri sopivasti mukaan syksyn viileneville metsäreissuille.

Vitosen maksoi. Tuollaista vähän pidempää takkia olenkin haeskellut.

Kirjava neulepaita, henkkaa ja maukkaa, mutta 80 % villaa.

Neljän euron ostos, eikä mulla ole liiaksi lämpöisiä paitoja.

Ja mikä parasta, se on punainen.

Omasta mielestä nuo kirpparilta löytyneet mettäkamppeet,

päihittää kalliit kaupan goretexit mennen tullen.

Huolettomia, ei harmita liat, ei repeämät, ei kipinän polttamat reiät.

Jos vahingossa turmeltuu, tappio ei ole järin montaa euroa.

Suomi-ruotsi sanakirja, kahdella eurolla.

Täällä rajanpinnassa ja mun onnettomilla ruotsin taidoilla, 

erittäin tarpeellinen mukana autossa.

Palelua vastaan

Päivä kulunut myyjäisissä ulkoilmassa, tuulen puhallellessa.

Vilu ehti tulla useampaan kertaan, vaan eipä tule enää.

Kotimatkalla, rättiväsyneenä, ideoin itselleni uuden myyntipaidan.

Ompelin jostain paksusta villasekoitteesta väljän paidan.

(kangas palvellut mulla jo vuosia myyntipöydän liinana)

Hivenen lainattu saamelaisvaikutteita, sen mitä etelänvares tohtii.

Eli yksi takuulämmin ulkoilmapaita tehty.

Ohjetta tai kaavaa ei ollut, vähän mitoin yhtä paksua paitaa,
levitin kankaan ruokapöydälle ja leikkelin.

Ommellessa kuuntelin säätiedostusta,

lupaakin huomiselle sitten melko lämmintä päivää :)

Metsäiset

Loput osat metsäiseen korusarjaani, viikonlopun tapahtumaa varten.

Toissa päiväinen hattu ja eiliset kuksakorvikset saivat seuraa.

Kaulakoruksi purkupanelin palasta sahattu sydän,

 nahkahihnassa ja koristeena keraaminen iso kirjava helmi.

Ranteeseen, nahkapalasta mattopuukolla leikattu kaitale,

jossa nepparikiinnitys ja merkkaustussilla tehdyt ketut.

Takin vetskariin, hatun tuunauksesta jäänyt vanerinen sydän,

rautalangalla kieputeltu lenkki, puuhelmineen ja koukkuineen.

Tähänkään koristautumiseen ei rahaa kulunut,

itse on tehty ja varastoista löytyvistä materiaaleista.

Kuksaset

Metsäteemaiset korvakorut viikonlopuksi tehty.

Koivurimasta poran ja hiomakoneen avulla tein kaksi pikkuruista kuksaa.

Petsillä vähän tummensin, että näyttäisi pinttyneeltä ja erottuisi ihoa vasten.

Pienet nahka hihnathan kuuluu tietysti asiaan.

Olisihan noita voinut hioa vaikka kuinka kauan ja viimeistellä pikkutarkasti,

mutta ei vaan anna nyt aikataulu enempiä myöten. Työ kutsuu...

Hatullinen

Ruskasesonki alkaa ja käsityöläisellä kiirettä piisaa.

Muutama myyntitapahtuma tunturialueella edessä.

Yhteen toivottiin mahdollisuuksien mukaan metsäteemaista pukeutumista.

No tuunaamaan monessa paikassa jo palvellutta huopahattuani.

Ohuesta vanerista sahasin lehtiä ja maalasin ruskan värein.

Muoto tietenkin mahdollisimman lähellä sydämen muotoa, niinkuin aina.

Lehdet maalattu osmocolorilla, sekoitetulla sävyllä.

Oranssia fanttilankaa varastoista sopivan mittainen pätkä.

Kahteen lehteen porasin reiät, niin kuin nappeja olisivat.

Yhteen porattu vain päähän reikä, jäi vapaammin killumaan.

Tuo huopahattu on joskus ammoin löytynyt kirpputorilta,

mikä on ihme, koska mulla on melko iso pää ja kirppishatut usein pieniä.

Hattu on ollut monesti päässäni, erilaisissa tapahtumissa, 

milloin minkälaisilla koristeilla.

Jos vielä ehtisi tehdä ainakin jotain koruja samaan tyyliin...

Vaatetuksen valitsen kuitenkin ensisijaisesti kelien mukaan.