23.8.2017

Vetskari auki

 Askartelin puretusta vetoketjusta ja nauhoista rannekorun.


Nyt voi ihan rauhassa kuljeskella vetoketju auki, satiini vilkkuen.


Resuinen ja haalistunut metallihampainen vetoketju.
Ohutta nylonnauhaa ja kestävää ompelulankaa.


Ensin ompelin nylonnauhasta lenkin, josta käsi menee läpi.
Sitten ompelin vetskaria, reunat alle taitettuna, nauhan reunaan.
Vetoketjun katkaisin sopivaan mittaan saksilla ja sivuleikkureilla.
 

Saumavaran hampaat kiskoin pois pienemmillä sivareilla.
 

Kun olin ommellut vetoketjun reunoista ja päistä nauhaan kiinni,
laitoin sisälle pätkän tummanpunaista satiininauhaa.
Sitten ompelin vielä pienet pistot ihan hammastuksen viereen.
Vedin ei siis liiku enää, sillä halusin vetoketjun kunnolla raolleen.
 

Päätyjen piilotus ei ole täydellinen, liikaa alle käännettävää.

22.8.2017

Näpsät niput

Lippalakin ompelusta jääneet ruudulliset rippeetkin hyödynnetty.


Niistä sai retkiastioille suojapussukan ja vaimentavat liinat. 


 Pussin suussa nyörikujana hyödynnetty reunan kanttausta.


 Polttimen jalan ympärille liina, hankauksen ja kolinan estämiseksi.
Jalkaosa on rautaa, heiluessaan alumiinisessa astiassa, jälkiä tulisi.


Napakasti asettuu kattilan sisälle, irtonainen kahvakin mahtuu alle.


Kattilan päälle, paistinpannu alle pienempi liina. 
Liinojahan voi käyttää tarvittaessa myös astiapyyhkeinä.
Tuo setti on näppärän pieni kuljettaa mukana monenlaisilla reissuilla.


Kaveriksi käy aiemmin tuunattu ja vähitellen varusteltu laukku. 


Laukussa kulkee: kaksi muovista lautasta, kuksaa ja luhaa.


Omatekemä kapusta, tikut ja sytykesydämet, nessuja sekä puukko.
Tuon kotimaisen taittopuukon olen ostanut uutena joskus 80-luvulla,
muutoin varusteet pääosin kirppareilta kerättyä, ilmaiseksi tai lähes.

21.8.2017

Lisää lippoja

Ompelin vielä muutamat saadut pöytäliinat lippalakeiksi.


Itselle vielä oranssinpunainen ja nauhakoristeinen.
Samanlailla tehty, kuin aiemmatkin liinoista tekemäni lippikset.


Punertava liina oli ihan mukavan paksuista ommeltavaa, 
ruudullinen vähän liian ohutta ja joustavaa. 


Testilippis, miehen pään mukaisia mittoja haeskellessa.
En oo ihan varma, annanko käyttää, olen liian tottunut ainaisiin mustiin.


Vihreästä liinasta syntyikin sitten jo ihan kiva maastolippis miehelle.
Edestä matalampi kuin takaa, istuu mukavammin silmälasien kanssa.


Tämä lippis kävikin jo Kumputunturin laella, eli toimivaksi todettu.


Kumputunturi, 581 m, 15500 askelta ja ainakin 8 km tallustelua.
Lisää tunturikuvia toisessa blogissani...

Torstaina omista romppeista kokoamani varustevyökin tuli testattua.
Puukko ja kuksa kulki mukavasti mukana, mutta vesipullo kolisi liikaa.

17.8.2017

Palomiehen hakoja

Mie en raaski ostaa oikeaa lapinvyötä, vaikka käsityötä arvostankin. 
Eikä kai sellainen tämmöisen etelän vareksen lanteille kuuluisikaan.
Kokosin oman mettävyöni, niistä mieleisistä jutuista, mitä siihen löytyi.


Joskus tarjouksesta ostettu, käyttämättä jäänyt pitkä nahkavyö.
Lahjaksi saatu taittoveitsi koteloineen ja ilmaiskorin muovinen kuksa.
Mietin minkä kuksan laitan, puisen vai muovisen, olkoon nyt muovinen.
Rautakaupasta pussillinen 5x50 mm palomiehen hakoja, hinta 3,20 €.
 

Torx-meisselillä veitsen vyöklipsu irti, osat ja kotelo hyvään talteen. 
Veitsen kahvassa olevaan reikään pujotin tukevan avainrenkaan.


Pujottelin hakoja vyössä oleviin reikiin, kaksi kummallekkin puolelle.

Toivottavasti viikonloppuna pääsee vyötä maastoon testaamaan.
Tuumailin sitäkin, voisiko myös vesipullon laittaa vyöstä roikkumaan,
vai olisiko se epämukavan painava, heiluva ja hakkaava kävellessä.

16.8.2017

Elwis

 Hassuttelevaa kierrätysaskartelua.


Oikea Elvis kuoli päivälleen 40 vuotta sitten, 
mutta halpa kopio elelee vaatimattomassa kelomökissään Lapissa.


Mökin materiaalina saatuja kelottuneen laudan jäännöspaloja.
Hahmo on joku lasten lelu, odottanut kauan kotiaan.
 

Aurinko paistaa, laulu soi, eikä vanhenemisesta tietoakaan.

Jollen ihan väärin muista, olen ollut sisävesiristeilyllä, juuri ennen 
koulujen alkua, kun kuulin radiosta uutisen Elviksen kuolemasta.

15.8.2017

Romuharakankello

Kellokukat leikattu ja nakuteltu kierrätysromusta.


Eipä lakastu nämä, vaikka syksy vähitellen saapuukin.


Materiaalina maailman kolhuja kokeneet tinaiset kynttilänjalat.
 Leikkaisin kynttilänjalkojen alaosista viisisakaraiset palaset.


Vasaralla naputtelin niihin muotoa ja tietenkin vasaran jälkiä.
Lopuksi kiillotin kukat miniporaan kiinnitetyllä messinkiharjalla.


Paksumpaa 2 mm ja ohuempaa 0,9 mm lankaa varsiksi.


Kukkien kantoina vanhoja korutarvikkeita.

14.8.2017

Tytytyy

 Ilmaiskangasläjä se riittää ja riittää, nyt tyttömäisempiä värejä.


Noin 90 x 90 senttinen liina, ei tarvinnut kuin pestä ja silittää.
Pieni kukallinen liina, valmis sekin, hyvä esim. pullakoriin.


Pussilakanan pätkästä sai ommeltua kolme kuplivaa tyynyliinaa. 
Alempi ja retrompi tyynyliina, sillekkin riitti pesu.

 

Neljä 30 x 30 pyyhettä. Leikkasin pesumerkit pois ja ompelin lenkit.
Keittiöön käsipyyhkeiksi tai vessaan kasvopyyhkeiksi.

Nämä menee vanhemmalle tyttärelle, helppo arvata lempivärinsä.